Saturday, 8 January 2011

SYTYCK

Sytyck-päivitykset kuten muutkin blogipäivitykset ovat olleet osaltani varsin vähissä. Joulu aiheutti kiireitä villasukka-rintamalla ja muutenkin elämä on ollut yhtä matalalentoa. Nyt on kuitenkin Sytyck-tiivistelmän aika.

Haasteena oli siis popping ja locking. Jo alusta asti suunnitelma oli osaltani selvä. Vaan kuinkas sitten kävikään.. se muuttui matkan aikana. Tavoitteenani oli opetella ja yhdistää kaksi itselleni uutta tekniikkaa, joista toinen liittyi tuohon varsinaiseen haasteeseen ja toista olen jo ajatellut pitkään. Sukkia kun on tullut tehtyä enemmän tai vähemmän (Nyt jo melkein kyllästymiseen asti) niin päätin pysyä sukissa tässäkin haasteessa. Ensimmäinen osani haasteen osalta oli opetella tekemään sukat kärjestä aloittaen. Tavoitteena oli myöhemmässä vaiheessa yhdistää toinen tekniikka siihen. Vaan ongelmia tuli jo heti alussa. Ei muuten, mutta kun en tykästynyt kärjestä aloitettaviin sukkiin sitten yhtään. Ihan toimiva tekniikka sinällään ja yhden parin sukkia sainkin kaverilleni kyseisellä tekniikalla tehtyä.


Samalla tulin tosin siihen tulokseen, että toiste ei kyseistä tekniikkaa tule käytettyä. Siispä tässä kohtaa suunnitelmat muuttuivat. Meidän suvussa on ollut monia käsityöihmisiä sukupolvesta toiseen, mutta tietääkseni vain yksi, tädin miehen äiti myöskin Kuhmon mummona tunnettu, hallitsi tämän kyseisen tekniikan. Joten siinäpä haastetta kerrakseen. Mutta voitin itselleni asettamani haasteen ja tekniikka on hallussa, joskin työ on vielä kesken. Keskeneräinen työ johtuu monesta aloituskerrasta ja purkamisesta. Milloin oli väärän kokoiset puikot, milloin silmukkamäärä ei toiminut tai jokin muu vain oli pielessä. Mutta nytpä toimii kaikki; puikot ovat pienemmät kuin mihin olen tottunut, mutta paksuhkon seiskaveikan kanssa toimii ensikauhisteluista huolimatta; oikea silmukkamäärä löytyi monien kokeilujen ja laskelmien jälkeen. Ja sukille löytyy jo saajakin. Siispä katsokaa ja ihailkaa: konttineuletta villasukissa.


Tietysti näihin(kin) sukkiin tulee konttineuleen lisäksi pääkalloja, tyylilleen täytyy pysyä uskollisena. ;D Ja mikä parasta, vaikka muuten alkaakin olemaan olo, että olen kurkkuani myöden täynnä villasukkien tekoa ja seiskaveikkaa ja haluaisin tehdä jotain muuta välillä, kuten vaikkapa tehdä valmiiksi ne kolme keskeneräistä villapaitaa, niin tämä työ jaksaa kiinnostaa. Aikaa sukkaparin valmiiksi saaminen varmasti vie, mutta ainakin vielä kiinnostusta riittää. Ja tämä on hyvää harjoittelua sitä erästä villapaitaa ajatellen.. langat ovat odottaneet jo kauan ja ohje vielä kauemmin, mutta jonain päivänä.. :)


2 comments:

  1. Tsih, noissa sukissa onkin asennetta :) Itse pidän kärjestä aloittaessa siitä, että voi neuloa langan ihan loppuun saakka, varsinkin kalliimpien sukkalankojen kanssa se lämmittää pihin sydäntä :)

    ReplyDelete
  2. Kiitoksia kommentista. Näitä "asenne"sukkia on tullut tehtyä jos jonkinlaisia, ennen jouluakin monta paria, jos vaan joskus jaksaisi ja saisi aikaiseksi ladattua niistä kuvia. Tuo konttineule oli kyllä kiva yllätys, tykkään tehdä vaikka muuten sukat kyllästyttääkin jo.. :)

    ReplyDelete